Olen ollut nyt muutomia kertoja kaverilla isolla porukalla pelailemassa niin, että ollaan valvottu melkein koko yö joka kerta. Minulla on ollut taipumusta oksenteluun mm. energiajuomien takia, mutta nyt kun olen jättänyt ne täysin sivuun, en tiedä mikä aiheuttaa jokakertaisen ykäilyni öisin (vain näissä tapahtumissa).
Nyt on sitten onnellisesti istuttu kotona rankan leirikokemuksen jälkeen.
Aamun tunnelmia Eerikkilän pienestä pirtistä:
Herätys oli kello 7, ja me heräsimme puoli kahdeksan koska herätyskello ei soinut... Eka moka ekana aamuna. Onko siis odotettavissa kaksi mokaa huomiselle vai kääntyykö aamu tästä vain parempaan suuntaan?
Odotan huomista oikein innolla. Pääsen isostelemaan nyt kolmatta kertaa! Takana yksi päiväkoulu, yksi kesäripari, ja nyt tulee sitten koettua ensimmäistä kertaa talviriparin viileä puhallus. Olen kuullut talviriparista, ja että siellä on ihan erilainen meininki kuin kesäriparilla. Monipuolisuus on hieno asia, ja odotan oikeasti innolla että miten nämä leirit eroavat toisistaan ;) Pikkusista en tunne ketää, kun siellä on nyt 99'linerssit menossa. Pelottaa, että miten erilaisia olemme, kun on itse saanut kasvaa aina vain aikuisemmaksi ja aikuisemmaksi. Huomenna se selviää ;)
Tänään oli taas mitä mahtavin päivä! Meillä oli täällä Nurmijärvellä, Klaukkalan kirkossa veisumaratoni. Lauloimme kaikkien osallistujien voimin koko punaisen laulukirjan läpi kannesta kanteen ja mitään taukoja pitämättä. Kuutisen tuntia siinä meni jutellessa ja laulaessa kaikkien uusien ja vanhojen isosten sekä ohjaajien kesken. Oli meillä myös mahdollisuus soittaa kitaraa ja bassoa (jonka eräs ohjaaja oli ihan minua varten pyytänyt sinne), ja tottahan toki minä ja eräs uusi isonen käytimme mahdollisuuden hyväksemme.
Aijaijai että on kiva päästä taas tällekkin puolelle kirjoittelemaan :) Tosiaan, minullahan on oma tarinablogi, mitä en tosin ole vähään aikaan päivittänyt kun ei ole oikein tullut uusia tarinoita mitä kirjoittaa. Tämän lisäksi, loimme lukion Rema-kurssilla (kurssi jossa opetetaan lukioläppärin hyödyntämistä opiskelussa ja opiskelu taktiikoita) omat blogit, joita tulee päivitellä aina tuntien päätteeksi. Oppimispäiväkirja siis :))
Nyt iski kaipaus ja syvälle. Tuli kamala ikävä leiriä, leiriläisiä, yhteisiä hetkiä ja etenkin isoskoulutusta. Isoskoulutus jatkui koko yhdeksännen luokan ajan, mutta loma on ollut hiljainen ja korvaajana on toiminut kaksi riparia. Tuntuu todella kurjalta kun ei voi vaan sopia ja nähdä isoskavereita samantien vaan tulisi odottaa seuraavaan isoskoulutukseen, johon ei välttämättä opinnoilta riitä aika... En tahtoisi luopua ainosta ns. oikeasta harrastuksestani ja menettää sanalla hybiä ystäviäni.
Olen nyt koko loman yrittänyt miettiä milloin olla ja kenenkin kanssa. Minulla on kaksi kaveriporukkaa, peliporukka ja perhe, jonka kanssa minun täytyisi löytää aikaa olla...
Pelikavereille aika riittää aika lailla, koska kun on kaksi kaveriporukkaa, joita ei vaan millään pysty saada lomalla kasaan muiden lomasuunnitelmien takia eikä perheellä ole mitään yhteistä tekemistä on helppo kadota netin maailmaan pelailemaan heidän kanssaan.
Tuli tässä tänään mietittyä kun konfirmaatioharjoituksissa ja ristiäisissä tuli käytyä, että kuinka hieno ammatti on olla pappi. Kysyin siskoltani mielipidettä asiasta ja hän sanoi, että mietti samaa minun ikäisenäni, mutta ilmoitti ettei ikinä kykenisi pitämään hautajaisia. Mietin, että olisikohan tässä se tuleva ammatti minulle. Olen ollut hakuteillä tulevaisuuden suhteen jo 7. luokasta lähtien, vaikka äitini onkin sanonut siitä että minulla on vielä aikaa miettiä.
Huhhuhhuijaa c:
Nyt on sitten ensimmäinen kunnon rippileiri isosena pulkassa! Viikko oli hauska ja rento, työtoverit ja isoskaverit mukavaa seuraa ja pikkuiset asiallisia ja hauskoja! Kaikin puolin onnistunut leirikokemus takana! :3
Omista pikkusistani olin hirveän ylpeä koko leirin ajan. Uivat krokot tekivät kaiken niinkuin pyydettiin ja kaikki olivat aina paikalla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Uusimmat kommentit