Tässä sitä nyt ollaan jo elokuussa. Hämmentävä fiilis. Ajattelin kertoa teillä mun riparikesästä. Tämä kesä ei ollut minulle sellainen normaali kesä, että olisin ollut isosena Laihian seurakunnan ripareilla. Olenkin tänne jo aikaisemmin kirjoittanut siitä kuinka pääsin Seinäjoen alueseurakunnalle kesätöihin nuorisotyönohjaajaksi. Silloin mietin, että olipas hyvä tsäkä kun sain heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen oman alan töitä!
Minulla piti olla alunperin vain kaksi riparia nyt kesällä, mutta keväällä tuli viestiä, että haluaisinko vielä kolmannen. No tottahan toki halusin! Kuitenkin toisen riparin jälkeen oli voimat aika lopussa ja mietin että miksi oi miksi otin sen kolmannenki! Viimeisillä voimilla menin kolmannellekin riparille ja täytyy kyllä sanoa, että oli huippua!
Oon tutustunut niiiiin moniin huippuihin tyyppeihin nyt kesän aikana. Vähän haikealla fiiliksellä jätin Seinäjoen alueseurakunnan taakseni viimeisen konfirmaation jälkeen. Sain olla kuitenkin onnellinen siitä mitä koin kesän aikana.
Huomasin ripareilla, että kyllä sitä aina oppii uutta ja hienoa. Kyllä sitä innolla taas menee elokuun lopulla Ylivieskaan oppimaan lisää tästä alasta, kun näki, että vielä on paljon opittavaa.
Ripareilla oli hienoa huomata, että minutkin ohjaajana otettiin mukaan tosi hyvin! Se voi kyllä johtua siitäkin, kun olen vielä kumminkin aika nuori - vain viisi vuotta vanhempi kuin rakkaat rippilapset.
Onneksi tulen vielä näkemään näitä ihania ihmisiä joihin olen saanut tutustua, koska Megajatkis here I come! Olen jo kuitenkin nähnyt muutamia isosia ja vanhoja ripareiden jälkeen. Ihan huippuja tyyppejä ovat!
Kai mä pärjäsin ihan hyvin, kun sain kutsun Ylistaroon harjoitteluun ensi vuonna :) Että hei sinä Ylistarossa asuva isonen tai joku muu, joka luet tätä niin voipi olla, että ensi vuonna nähdään!
Kiitos vaan kaikille, jotka teki tästä mun kesästä parhaan ikinä! :P
Terkuin,
Some-Sirkku/Sirkka/Sirkkaliisa/Sirpaliisa/Sirpula/SirQ/Tirsku/Sirkuttelija/Sirqu
Uusimmat kommentit