Isosilta. Isosille.

Miten pitää hyvä raamis?

Käyttäjän jsavola kuva
Ti, 16/04/2013 - 22:28 -- jsavola

Jaahas poijjaat ja tyttäret,

Minulta on pyydetty blogi-kirjoitusta aiheesta "Miten pitää hyvä raamis?" Tähtävä ei ole helppo. Helpompi olisi kirjoittaa siitä, että miten ei kannata toimia. Ongelmani on siis varsin samankaltainen kuin Jumalasta puhuminen. Jumalasta on helpompi sanoa, mitä Hän ei ole kuin mitä Hän on.

Lähden liikkeelle yksinkertaisuusperiaatteella. Tuomas Akvinolainenkin suosi luennoidessaan niin kutsuttua kolmen pointsin pedagogiikkaa eli opettaessaan antoi aina kolme esimerkkiä. Ilmeisesti kolme on hyvä luku muutenkin kuin vain Jumalan persoonista puhuttaessa.

1. pointsi - taustatietojen kartoitus

On hyvä olla jollain tasolla kartalla niin omista kuin ryhmäläisten etukäteistiedoista käsiteltävässä asiassa. Minä en nykyään ole täysin kartalla, mitä isoskoulutuksessa opetetaan, mutta esimerkiksi Jouko Porkan väitöskirjassa "On kunnia olla isonen" tuodaan esille, että jopa monen vuoden isoskoulutuksessa ei oikein syvennytä tai edes pintapuolisesti käsitellä juurikaan teologisia kysymyksiä. Ryhmän vetämisen harjoittelu vie suuren osan ja Raamattuun tutustuminen jää yleensä oman harrastuneisuuden varaan. Tällöin luulo siitä, että omalla riparilla olen oppinut jo kaiken, saattaa johtaa Lutherin sanojen mukaan väärään varmuuteen tai epätoivoon. Toivottavasti ei kovin paljoa jälkimmäiseen.

Lähes aina raamiksen sisältö perehdytetään työntekijän toimesta isosille ennen raamista. Usein perehdytys sisältää paljon vanhaa tuttua sinulle, mutta cityssä kasvaneille pikkusille varsin paljon uutta. Muista, että tämä rippikouluviikko voi olla pikkuiselle ensimmäinen todellinen kosketus Raamattuun pintaa syvemmältä ja monelle se on ikävä kyllä myös viimeinen.

Ihan toinen porukkansa on sitten tyyliin Vivamossa pidettävät riparit, jossa puhut kaveri-ison kanssa uudesta Kia-merkkisestä mopoautosta, niin ohikävelevä pikkunen tulee kysymään: "Hei, puhuttexte HisKIAsta? Sehän oli se Vanhan Testamentin Juudan 13. kuningas, joka hallitsi 29 vuotta, iskä oli nimeltään Ahas ja se mainitaan siis myös Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen sukuluettelossa". Voin kertoa, että siinä tilanteessa tältä teologian melkein maisteriltakin pääsis "WTF?"

2. pointsi - keep it simpele (huomatkaa intertekstuaalinen viittaus Veli ja Sisko Sikiöön, Putous 2013)

Joskus olen nähnyt, että ihan hyvää tarkoittava lähetyssihteeri on opastanut isosia raamiksen pidossa ja antanut A4:n paperin avuksi, jossa on noin 25 kohtaa ja joissain kohdissa vielä alakohtia. Noh... tulee ainakin raamatunkohta käytyä perusteellisesti ja ajan kanssa, mutta mitä jäi mieleen?

Palaan ylhäällä olevaan Tuomas Akvinolaiseen. 3 pointsia alkaa olla siinä rajoilla, mitä ihminen kykenee omaksumaan. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikään vartin kolme asiaa, joita opitaan ulkoa ja sitten lähdetään pois.

Ilpo Vuorinen on kirjoittanut kirjan nimeltä Tuhat Tapaa Opettaa (https://www.booky.fi/tuote/ilpo_vuorinen/tuhat_tapaa_opettaa_menetelmaop...)

Siis, se jos mikä on minulle opettamisen Raamattu. Suosittelen lämpimästi.

Siinä hän käsittelee, sitä että ihmiset oppivat parhaiten eri tavoilla: kuulemalla (auditiivinen), näkemällä (visuaalinen) ja tekemällä itse (kineettinen). Tästä voidaan myös päätellä, että jos pystyy opetuksessa ottamaan huomioon nämä kaikki oppimistyylit, voi tehdä vaikka tulta!

Yleensä opetus tapahtuu puhuen. Tämän lisäksi voi olla apuna joko siinä tilanteessa piirretty tai aikaisemmin valmisteltu kuva. Ja kun tähän saa vielä opetusta tukevan toiminnallisen elementin, pikkuiselle jää aika paljon enemmän mieleen kuin jos vain olisi puhuttu asiasta. Tähän hätään en osaa antaa käytännön esimerkkiä, mutta pohdiskele tätä päässäsi, niin ehkä keksit parempia sovelluksia, mitä minä ikinä olisinkaan keksinyt. Yhdessä tekemistä joka tapauksessa on jo se, että ryhmä yhdessä taiteilee vaikka sarjakuvan, tai tekee näytelmän. Take it to the next level!

3. pointsi - Kun joku kerrankin jotain kysyy, siinä on tuhannen taalan paikka

Se, että riparilainen uudessa ryhmässä rohkaistuu siinä määrin, että hän uskaltaa kysyä jotain aiheeseen liittyvää, voidaan pitää ruokkimisihmeen veroisena ihmeenä. Tällöin otsikon mukaisesti on tuhannen taalan paikka. Jos tiedät vastauksen kysymykseen - fine. Jos et tiedä - vielä parempi =), mutta hoida tällöin tilanne hyvin. Totea, että "nyt en ole täysin varma tästä asiasta, mutta otan selvää." Sitten kipin kapin kesäteologin puheille (pastori on kuitenkin nukkumassa ;), niin otatte selvää yhdessä. Sitten menet rinta rottingilla kertomaan. Se tuo hyvän fiiliksen, kun nuori ja kuka tahansa kokee, että hänen kysymyksensä otettiin niin vakavasti, että sen puolesta nähtiin näin paljon vaivaa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin ja kommentteja odotellen =)

Johan Savola
Wannabé Pastori

Kommentit

Käyttäjän sirkkuliini kuva
Lähettänyt käyttäjä sirkkuliini

Olipas hyvät ja yksinkertaiset ohjeet! Tuli nyt jo hinku pitää raamiksia, mutta pitänee odottaa kesään :D

Käyttäjän jsavola kuva
Lähettänyt käyttäjä jsavola

Kiitos palautteesta =)

Mistäs kirjoittaisin seuraavaksi?

Käyttäjän Oskari kuva
Lähettänyt käyttäjä Oskari

Kuten mainitsit, isoskoulutettavien kanssa ei juurikaan käydä lävitse teologisia kysymyksiä. Voisitko esimerkiksi niitä käsitellä?

Käyttäjän KauhuKaksonen kuva
Lähettänyt käyttäjä KauhuKaksonen

Olen päässyt vetämään muutamankin raamiksen jossa jokainen ryhmä tekee oman leirilehden. Se on ollut mielestäni ihan hyvin toiminut juttu

Uusimmat kommentit

Uudet käyttäjät

  • Juulia Kuusisto
  • Heikki Salmela
  • printercooks
  • woodlandspiteousness
  • Ada Koskinen
  • Markus Raisio
  • apachewire
  • Eeva Liisa Rauvala
  • shoemakerconcordia
  • buyseagleeye

Isosia pankissa

Tähän mennessä isospankkiin on jätetty kaikkiaan 27 isoshakemusta.