Voiko minun elämässäni tapahtua mitään ihmeellisiä asioita? Tuntuu, kuin elämä kulkisi vaan omaa rataansa. Arkinen aherrus jatkuu päivästä toiseen. Ensin on alkuviikko, sitten loppuviikko, sitten viikonloppu. Nyt on syksy, sitten tulee talvi, ja kevät ja kesä, ja sitten taas syksy… Onhan aika lohdullista, että elämä jatkaa kulkuaan. Toisaalta tuntuu, kuin eläisi kuin tosi tylsässä elokuvassa. Alussa tietää jo, mitä elokuva pitää sisällään. Joskus sitä vain toivoisi elävänsä jännärissä, toimintaleffassa, tai edes komediassa.
Raamattu väittää, että tämän minun elokuvani käsikirjoitus on tehty jo aikoja sitten. Ennen kuin olin olemassa, Jumala tunsi minut, ja kirjoitti elämäni käsikirjoituksen. Siitä tuli hyvä; yllätyksellinen ja jännittävä, täynnä taisteluita ja tiukkoja paikkoja, hitusen romantiikkaakin, ja komediaa. Kuitenkin loppu oli suunniteltu onnelliseksi; hyvä voittaa pahan, ja elokuvan pääosan esittäjä elää onnellisena Taivaassa koko ikuisuuden.
Mutta maailmassa vaikuttava paha on kuin ainakin elokuvan pahis. Se yrittää lyödä kapuloita rattaisiin minunkin elämässäni. ”Ei sinusta ole pääosan esittäjäksi! Sinä kun olet vaan tuollainen ruma ja saamaton nössö!” ”Sun elämäs on vain sattumaa, tai olet jo ennalta tuomittu olemaan elämäsi luuseri.” ”Turha sun on luulla itsestäsi yhtään mitään. Vedä vain peitto korviis, ja jatka nukkumista!”
Paha haluaisi meidän lakkaavan elämästä omaa elämäämme. Se haluaisi meidän vain muistelevan menneitä, tai haaveilevan tulevasta. Monenlaisien jännitysten, pelkojen ja riippuvuuksien avulla se sitoo meidät otteeseen, joka estää meitä olemasta oma itsemme, ja käyttämästä lahjojamme. ”En minä osaa, en ole hyvä…” Meidän elämämme käsikirjoitus jää toteutumatta, koska pääosan esittäjää ei löydy mistään.
Ensi pyhän evankeliumi kertoi neljästä kaveruksesta, joiden ystävä oli halvaantunut. Kaverit säälivät ystävänsä kohtaloa, ja halusivat auttaa häntä. Kun Jeesus saapui kaupunkiin, he lähtivät kiikuttamaan ystäväänsä Jeesuksen tykö. Raamatun teksti ei kerro, miten halvaantunut mies siihen suhtautui. Sanoiko hän, ettei ystävien tarvitsisi nähdä vaivaa hänenlaisensa takia, hän kun oli vaan sitä mitä oli? Kaverukset olivat innokkaita. Tungos Jeesuksen ympärillä ollut mikään este, vaan hidaste. Kaverit hilasivat ystävänsä sen talon katolle, missä Jeesus oli. Sitten vaan reikä kattoon, ja miehet laskivat ystävänsä Jeesuksen eteen. Missään vaiheessa heillä ei käynyt edes mielessä, etteikö Jeesus pystyisi auttamaan heidän ystäväänsä.
Siinä sitten tuijottivat toisiaan Jeesus, ja halvaantunut mies. Halvaantunutta miestä hävetti. Kaikki tuntuivat tuijottavan häntä. Siihen aikaan sairaus ajateltiin aina Jumalan rangaistukseksi ihmisen syntisestä elämästä. Halvaantunut mies ajatteli varmaan, että Jeesus näki hänen lävitseen. Kaiken sen masennuksen, toivottomuuden ja vihan, mitä mies tunsi sairautensa takia. Vaan Jeesus ei ollut hänelle vihainen. Jeesus sanoi halvaantuneelle:” sinä saat anteeksi syntisi.” Mistä Jeesus tiesi, mitä hän ajatteli? Ympäriltä kuului äänten sorinaa, vihaisia ääniä. Millä oikeudella tämä Jeesus sanoi miehelle, että hän saa synnit anteeksi? Eihän niin voi tehdä! Halvaantunut mies ajatteli, että nyt olisi loistava hetki vajota maan rakoon. Viha tuntui kohdistuvan myös häneen. Mutta Jeesus torjui ihmisten vihan lempeästi. ”Kumpi on helpompaa; antaa synnit anteeksi vai parantaa sairaus?” Jeesus tarttui halvaantunutta miestä kädestä, ja auttoi hänet pystyyn. Mies tunsi, kuinka hänen raajansa vahvistuivat, ja jalat alkoivat kantaa. Miestä melkein huimasi, ja kyyneleet sumensivat hänen silmänsä. ”Ota vuoteesi, ja mene kotiin.” Mies kuuli Jeesuksen lämpimän äänen sanovan: ” Sinun ystäväsi luottivat apuuni, ja se pelasti sinut. Mene rauhassa!”
Niin elämää syrjästä katsovasta tuli kertaheitolla ihmeellisen elämän pääosan esittäjä. Sen sai aikaan hänen ystäviensä luottamus Jeesuksen rakkauteen.
Onko sinullakin ystävä, joka kokee olevansa syrjässä kaikesta? Vähätteleekö hän itseään, onko hän masentunut tai epätoivoinen? Älä jätä yksin ystävääsi. Kanna hänet rukoillessasi Jeesuksen eteen. Mene hänen luokseen, ja kisko mukaan elämään. Luota siihen, että jokainen meistä on Jumalan silmissä oman elämämme sankari. Jumalan suunnitelmissa jokaiselle löytyy paikka ja tehtävä. Niin sinulle kuin ystävällesikin.
Uusimmat kommentit