No niin. Aloitetaampa kirjoittamaan elämäni ensimmäinen blogimerkintä :)
Siis neljö vuotta ja kahdeksan rippileiriä ja yksi päiväripari. Huh huh. Aika moinen saavutus vaikka itse sanonkin. Viime kesänäkin leirejä oli kolme ja viel talvella yksi hiihtolomalla. En aloita kertomaan teille jokaisesta leiristä yksitellen koska se on turhaa, koska kaikki oli samanlaisia mutta erinlaisia. Eroja on ollut suuria ja pieniä, mutta suurin ero on ehdottomasti siinä miten eri seurakunnissa toimitaan, olen nimittäin ollut kahden eri seurakunnan ripareilla isosena. Tärkein pojinkti on kumminkin se, että jos tätä ei rakasta niin ei tätä kauan jaksa tehdäkään.
No asiani ei nyt ollut se että alan elvistelee isoskokemukseni määrällä vaan antaa teille muutaman kokeneen isosen NEUVON.
1. Älä edes harkitse hakevasi isokesi jos et tiedä miksi haluan isoseksi (ja se ei riitä että kaveritkin on)
2. MIeti mitkä asia hyvin ja mitkä huonosti omalla leirillä, ja koita siten omalla käytökselläsi tehdä seuraaville riparilaisille vielä uskomattomampi leiri
3. Vaikka sulla olisi kuinka huono päivä, ole oma aurinkoinen isonen riparilaisille, pura tunteesi kolleegoille tai vetäsille, tai yksiksesi jossain mistä kukaan muu ei voi kuulla sua
4. Muista jos et pidä isoista rooleista , älä suostu niihin, koska siitä voi mennä oma leiri piloille.
5. Mutta muista kokeilla erinlaisia rooleja tutussakin sketsissä, silloin pystyt ohjaamaan uusia isosia paremmin :)
Eiköhän se siinä tällä kertaa. Tiedän, sekalisia neuvoja mutta mun mielestäni ne ovat tärkeitä oman leirihyvinvoinnin kannnalta. Mulle saa aina kysellä apuu niin raamisten kuin aamuminijumalanpalvelusten saarnojen/puheiden kanssa.
Kiitos ja kumarrsu :)
Uusimmat kommentit