Aikaa vierähtänyt lähemmäs vuosi viime kirjoituksestani. Mitä tämän vuoden aikana on tapahtunut?
Pääsin armeijasta 19.12.2013. Siinä hetken sulatellessa minne seuraavaksi ja mitä mä haluan tehdä. Oli suuntana tietty työkkäri, ja ilmoittautuminen työttömäksi. Eikä aikaakaan, kun pääsin työkkärin kurssille "nuorten uraohjaamo" Mikä olisi tarkoitus saada minunlaisilleni nuorille ideaa mitä me haluamme tehdä isona tai mikä olisi haaveammatti mihin haluaisimme päästä. En kurssilta saanut juurikaan itsellani lisää ura suunitelmia, mutta sen verran minulla kuitenkin aukeni, enemmän itsestäni, millainen oppija olen ja millaiselle alelle soveltuisin. Kurssin loppupuolella sain soiton ja minut lähes pyydettiin töihin. Työ olisi baarimikon työtä. Mikäli joku nyt alkaa paheksumaan minua, siksi että teen baarimikon työtä, ei se minua liikuta. Voin toki kertoa omaa näkemystäni asioista.
Aloitin huhtikuussa baarimikon työt. Oli kaunis kesäkuinen ilta/yö, kun olin puljun saanut kiinni, juuri palannut 5päivän vapailta takaisin töihin. Mitä kävikään? Pienen ajovirheen/ajatuksen takia kaaduin skootterillani. Mursin oikean nilkan. Lähdin tapahtuma paikalta ambulanssilla sairaalaan. Lähinnä vähäsen huvituneena tapahtuneesta, että onhan sitä 5vuotta jo skootterilla ajeltu ja nyt kaatuu ensimmäisen kerran pahemmin. Kerran olen siis kaatunut aikaisemmin ja se oli vain pieni kaatuminen, yhteenkään vaateeseen ei tullut edes reikää silloin. Mutta tällä kertaa tuli. Montakin pientä sellaista. naarmuja ainakin oli joka paikassa, ja kipeä nilkka. Vietin kesän kaikki helteet jalka paketissa. En päässyt nauttimaan yhdistäkään helteistä. Helteet toivat jännitystä elämään, sillä en paljoa voinut liikkua ylimääräistä edes kotona, sillä jo puolen tunnin ylhäällä oleminen sai jalkani turpoamaan kaksin kertaiseksi. Siksi vietin tuon 1½kuukautta sängyn pohjalla tylsistyen. Tai no voisiko sitä tylsystymiseksi sanoa, tapasinhan sinä aikana poikaystäväni ;) Mutta oli se silti kohtuullisen tuskaista aikaa.
Palasin töihin hyvillä mielen ja hymyssä suin :)! kyllähän sitä oli jo kaivannutkin, että pääsee joka päivä sosiaalisin kontakteihin ja kuulemaan mitä hauskempia tarinoita ;). Olin kesän alussa saanut tietää, että minulle on opiskelupaikka. Työpaikastani tarjottiin vakituista sopimusta. Mietin moneen kertaan hyviä ja huonoja puolia molemmissa asioissa. Lopulta tein päätöksen ja valitsin lähteä opiskelemaan toisella paikkakunnalle, vieraaseen kaupunkiin. Se oli se mitä olen kaivannut, vaikka en ole opiskelujani kunnolla saanut käyntiin, yritän ne parhaani mukaan saada käyntiin ja muun luokan kirittyä kiinni, sillä olinhan kuukauden koulun alusta pois, johtuen työsopimuksesta mikä päättyi vasta syyskuun loppuun.
Nyt siis asun uudella paikkakunnalla, solu asunnossa, ranskalaisen ja unkarilaisen kanssa 8) Kyllä, meillä on mukavaa sillä kaikki keskustelu tapahtuu englanniksi ja välillä on kielimuuria edessä. Niistäkin on selvitty. ;) Ensiviikoolla täälläpäin vietetään syyslomaa ja minä lomailen sen ajan tampereella.
Yritän saada ihan aiheestakin kirjoiteltua, kunhan koulutöitäni saan pienemmäksi.
Jenni
Uusimmat kommentit