Siunattua Joulua!

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä; ja kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä. Jes. 9:1-6

Kansa.

Joka pimeydessä vaeltaa.

Jotka asuvat kuoleman varjon maassa.

Näkee suuren valkeuden.

Niille loistaa valkeus,

Sillä lapsi on meille syntynyt.

Poika on meille annettu.

Hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.

Kalenterivuosi lähenee loppuaan, mutta kirkkovuosi on juuri alkanut. Kirkkovuosi alkaa maailman suurimmilla synttäripirskeillä ja niiden odotuksella. Nyt on koittanut jouluaatto. Kaikki neljä kynttilää palavat. Idän tietäjät ovat matkalla. Maria ja Joosef etsivät majapaikkaa. Pian maailma saa suurimman lahjansa; kovimmalla hinnalla. Vapahtaja syntyy, mutta vain kuollakseen viattomana. Meidän kaikkien puolesta. Minun. Ja sinun.

Monesti Jouluna haluaisi unohtaa ristillä verisenä roikkuvan miehen. Nostaa esiin sen söpön vauvan seimikätkyessään, perheensä ja eläinten keskellä. Mutta tuolla vauvalla ei ole mitään merkitystä ilman verisenä ristillä roikkuvaa, kuolevaa miestä. Se mies sovitti syntimme. Vauvasta odotettiin suurta kuningasta, rauhanruhtinasta, jonka valtakunnassa rauha olisi loppumaton. Odotukset olivat suuret, ja voi vain kuvitella kuinka petyttiin tuon Juutalaisten kuninkaan roikkuessa ristillä kuolemassa. No Jeesuksen kuoltua, joutui sadanpäälikkökin tunnustamaan erehdyksensä. Jeesus kuoli ja haudattiin, mutta nousi kolmantena päivänä kuolleista ja sovitti näin syntimme. Ja ennen kaikkea toi merkityksen tuolle Joulun vauvalle.

Siunattua Joulua kaikille Isosten.netin käyttäjille ja Isoset ry:n jäsenille.

Katso Toivon Tuottajien tekemä Jouluevankeliumi tästä.